← Psalms (55/150) → |
1. | Veisuunjohtajalle; kielisoittimilla; Daavidin mietevirsi. (H55:2) Jumala, ota korviisi minun rukoukseni, älä kätkeydy, kun minä armoa anon. |
2. | (H55:3) Kuuntele minua ja vastaa minulle. Minä kuljen rauhatonna murheessani ja huokaan, |
3. | (H55:4) koska vihamies huutaa ja jumalaton ahdistaa; sillä he vyöryttävät minun päälleni turmiota ja vihassa minua vainoavat. |
4. | (H55:5) Sydämeni minun rinnassani vapisee, kuoleman kauhut lankeavat minun päälleni. |
5. | (H55:6) Pelko ja vavistus valtaa minut, pöyristys peittää minut. |
6. | (H55:7) Ja minä sanon: Olisipa minulla siivet kuin kyyhkysellä, niin minä lentäisin pois ja pääsisin lepoon! |
7. | (H55:8) Katso, minä pakenisin kauas ja yöpyisin erämaassa. Sela. |
8. | (H55:9) Minä rientäisin pakopaikkaani rajuilman ja myrskyn alta. |
9. | (H55:10) Sekoita, Herra, tee eripuraiseksi heidän kielensä, sillä minä näen väkivaltaa ja riitaa kaupungissa. |
10. | (H55:11) Yötä päivää he sitä kiertävät, sen muureja pitkin, vääryys ja vaiva on sen keskellä. |
11. | (H55:12) Sen keskellä on turmio, sorto ja petos ei väisty sen torilta. |
12. | (H55:13) Sillä ei minua herjaa vihollinen-sen minä kestäisin-eikä minua vastaan ylvästele minun vihamieheni-hänen edestään minä voisin lymytä; |
13. | (H55:14) vaan sinä, minun vertaiseni, sinä, minun ystäväni ja uskottuni, |
14. | (H55:15) jonka kanssa me elimme suloisessa sovussa, yhdessä vaelsimme Jumalan huoneeseen juhlakansan kohinassa! |
15. | (H55:16) Karatkoon kuolema heidän kimppuunsa, menkööt he elävältä alas tuonelaan, sillä heidän asunnoissansa ja sydämissänsä vallitsee sula pahuus. |
16. | (H55:17) Mutta minä huudan Jumalaa, ja Herra pelastaa minut. |
17. | (H55:18) Illoin, aamuin ja keskipäivällä minä valitan ja huokaan, ja hän kuulee minun ääneni. |
18. | (H55:19) Hän päästää minun sieluni heistä rauhaan, etteivät he minua saavuta; sillä paljon on niitä, jotka ovat minua vastaan. |
19. | (H55:20) Jumala kuulee sen ja vastaa heille, hän, joka hallitsee hamasta muinaisuudesta. Sela. Sillä he eivät muuta mieltänsä eivätkä pelkää Jumalaa. |
20. | (H55:21) Tuo mies käy käsiksi niihin, jotka hänen kanssaan rauhassa elävät, hän rikkoo liittonsa. |
21. | (H55:22) Hänen suunsa on voita sulavampi, mutta hänellä on sota mielessä; hänen sanansa ovat öljyä lauhkeammat, mutta ovat kuin paljastetut miekat. |
22. | (H55:23) Heitä murheesi Herran huomaan, hän pitää sinusta huolen, ei hän salli vanhurskaan ikinä horjua. |
23. | (H55:24) Mutta heidät sinä, Jumala, syökset tuonelan syvyyteen; murhamiehet ja petturit eivät pääse puoleen ikäänsä. Mutta minä turvaan sinuun. |
← Psalms (55/150) → |