| ← Psalms (27/150) → |
| 1. | Daavidin virsi. Herra on minun valkeuteni ja autuuteni: ketä minä pelkään! Herra on minun elämäni turva: ketä minä vapisen! |
| 2. | Kun pahat käyvät minun kimppuuni, syömään minun lihaani, niin he, minun ahdistajani ja vihamieheni, kompastuvat ja kaatuvat. |
| 3. | Vaikka sotajoukko asettuisi minua vastaan, ei minun sydämeni pelkäisi; vaikka sota nousisi minua vastaan, siinäkin minä olisin turvassa. |
| 4. | Yhtä minä rukoilen Herralta, sitä minä pyydän: että saisin asua Herran huoneessa kaiken elinaikani, katsella Herran suloisuutta ja tutkistella hänen temppelissänsä. |
| 5. | Sillä hän kätkee minut majaansa pahana päivänä, hän suojaa minua telttansa suojassa, korottaa minut kalliolle. |
| 6. | Niin kohoaa nyt minun pääni vihollisteni yli, jotka minua ympäröivät, ja minä uhraan riemu-uhreja hänen majassansa, Herralle minä veisaan ja soitan. |
| 7. | Herra, kuule minun ääneni, kun minä huudan, armahda minua ja vastaa minulle. |
| 8. | Minun sydämeni vetoaa sinun omaan sanaasi: "Etsikää minun kasvojani". Herra, minä etsin sinun kasvojasi. |
| 9. | Älä kätke minulta kasvojasi, älä työnnä vihassa pois palvelijaasi. Sinä olet minun apuni, älä minua jätä, älä minua hylkää, pelastukseni Jumala. |
| 10. | Vaikka minun isäni ja äitini minut hyljätkööt, niin Herra minut korjaa. |
| 11. | Neuvo, Herra, minulle tiesi ja johdata minua tasaista polkua minun vihamiesteni tähden. |
| 12. | Älä anna minua alttiiksi ahdistajaini vimmalle, sillä väärät todistajat nousevat minua vastaan ja puuskuvat väkivaltaa. |
| 13. | Mutta minä totisesti uskon näkeväni Herran hyvyyden elävien maassa. |
| 14. | Odota Herraa. Ole luja, ja vahva olkoon sinun sydämesi. Odota Herraa. |
| ← Psalms (27/150) → |