| ← Proverbs (5/31) → |
| 1. | Poikani, kuuntele minun viisauttani, kallista korvasi minun taidolleni |
| 2. | ottaaksesi vaarin taidollisuudesta, ja huulesi säilyttäkööt tiedon. |
| 3. | Sillä hunajaa tiukkuvat vieraan vaimon huulet, hänen suunsa on öljyä liukkaampi. |
| 4. | Mutta lopulta hän on karvas kuin koiruoho, terävä kuin kaksiteräinen miekka. |
| 5. | Hänen jalkansa kulkevat alas kuolemaan, tuonelaan vetävät hänen askeleensa. |
| 6. | Ei käy hän elämän tasaista polkua, hänen tiensä horjuvat hänen huomaamattaan. |
| 7. | Niinpä, lapset, kuulkaa minua, älkää väistykö minun suuni sanoista. |
| 8. | Pidä tiesi kaukana tuollaisesta äläkä lähesty hänen majansa ovea, |
| 9. | ettet antaisi muille kunniaasi etkä vuosiasi armottomalle, |
| 10. | ettei sinun tavarasi ravitsisi vieraita, sinun vaivannäkösi joutuisi toisen taloon |
| 11. | ja ettet lopulta päätyisi huokailemaan ruumiisi ja lihasi riutuessa |
| 12. | ja sanomaan: "Miksi minä kuritusta vihasin ja sydämeni halveksui nuhdetta? |
| 13. | Miksi en kuullut neuvojaini ääntä, kallistanut korvaani opettajilleni? |
| 14. | Olin joutua kokonaan turmion omaksi keskellä seurakunnan ja kansankokouksen." |
| 15. | Juo vettä omasta säiliöstäsi, sitä, mikä omasta kaivostasi juoksee. |
| 16. | Vuotaisivatko sinun lähteesi kadulle, toreille sinun vesiojasi! |
| 17. | Olkoot ne sinun omasi yksin, älkööt vierasten sinun ohessasi. |
| 18. | Olkoon sinun lähteesi siunattu, ja iloitse nuoruutesi vaimosta. |
| 19. | Armas peura, suloinen vuorikauris-hänen rintansa sinua aina riemulla ravitkoot, hurmautuos alati hänen rakkaudestaan. |
| 20. | Miksi, poikani, hurmautuisit irstaaseen naiseen ja syleilisit vieraan vaimon povea? |
| 21. | Sillä Herran silmien edessä ovat miehen tiet, ja hän tutkii kaikki hänen polkunsa. |
| 22. | Jumalattoman vangitsevat hänen rikoksensa, ja hän tarttuu oman syntinsä pauloihin. |
| 23. | Kurittomuuteensa hän kuolee ja suistuu harhaan suuressa hulluudessaan. |
| ← Proverbs (5/31) → |