| ← Proverbs (2/31) → |
| 1. | Poikani, jos sinä otat minun sanani varteen ja kätket mieleesi minun käskyni, |
| 2. | niin että herkistät korvasi viisaudelle ja taivutat sydämesi taitoon- |
| 3. | niin, jos kutsut ymmärrystä ja ääneesi huudat taitoa, |
| 4. | jos haet sitä kuin hopeata ja etsit sitä kuin aarretta, |
| 5. | silloin pääset ymmärtämään Herran pelon ja löydät Jumalan tuntemisen. |
| 6. | Sillä Herra antaa viisautta, hänen suustansa lähtee tieto ja taito. |
| 7. | Oikeamielisille hänellä on tallella pelastus, kilpi nuhteettomasti vaeltaville, |
| 8. | niin että hän suojaa oikeuden polut ja varjelee hurskaittensa tien. |
| 9. | Silloin ymmärrät vanhurskauden ja oikeuden ja vilpittömyyden-hyvyyden tien kaiken; |
| 10. | sillä viisaus tulee sydämeesi, ja tieto tulee sielullesi suloiseksi, |
| 11. | taidollisuus on sinua varjeleva ja ymmärrys suojeleva sinut. |
| 12. | Se pelastaa sinut pahojen tiestä, miehestä, joka kavalasti puhuu; |
| 13. | niistä, jotka ovat hyljänneet oikeat polut vaeltaaksensa pimeyden teitä; |
| 14. | niistä, jotka iloitsevat pahanteosta, riemuitsevat häijystä kavaluudesta, |
| 15. | joiden polut ovat mutkaiset ja jotka joutuvat väärään teillänsä. - |
| 16. | Se pelastaa sinut irstaasta naisesta, vieraasta vaimosta, joka sanoillansa liehakoitsee, |
| 17. | joka on hyljännyt nuoruutensa ystävän ja unhottanut Jumalansa liiton. |
| 18. | Sillä hänen huoneensa kallistuu kohti kuolemaa, hänen tiensä haamuja kohden. |
| 19. | Ei palaja kenkään, joka hänen luoksensa menee, eikä saavu elämän poluille. |
| 20. | Niin sinä vaellat hyvien tietä ja noudatat vanhurskasten polkuja. |
| 21. | Sillä oikeamieliset saavat asua maassa, ja nuhteettomat jäävät siihen jäljelle; |
| 22. | mutta jumalattomat hävitetään maasta, ja uskottomat siitä reväistään pois. |
| ← Proverbs (2/31) → |