← Proverbs (10/31) → |
1. | Salomon sananlaskut. Viisas poika on isällensä iloksi, mutta tyhmä poika on äidillensä murheeksi. |
2. | Vääryyden aarteet eivät auta, mutta vanhurskaus vapahtaa kuolemasta. |
3. | Herra ei salli vanhurskaan nälkää nähdä, mutta jumalattomien himon hän luotansa työntää. |
4. | Köyhtyy, joka laiskasti kättä käyttää, mutta ahkerain käsi rikastuttaa. |
5. | Taitava poika kokoaa kesällä, kunnoton poika elonaikana nukkuu. |
6. | Siunaus on vanhurskaan pään päällä, mutta väkivaltaa kätkee jumalattomien suu. |
7. | Vanhurskaan muistoa siunataan, mutta jumalattomien nimi lahoaa. |
8. | Viisassydäminen ottaa käskyt varteen, mutta hulluhuulinen kukistuu. |
9. | Joka nuhteettomasti vaeltaa, vaeltaa turvassa, jonka tiet ovat väärät, se joutuu ilmi. |
10. | Joka silmää iskee, saa aikaan tuskaa, ja hulluhuulinen kukistuu. |
11. | Vanhurskaan suu on elämän lähde, mutta jumalattomien suu kätkee väkivaltaa. |
12. | Viha virittää riitoja, mutta rakkaus peittää rikkomukset kaikki. |
13. | Ymmärtäväisen huulilta löytyy viisaus, mutta joka on mieltä vailla, sille vitsa selkään! |
14. | Viisaat kätkevät, minkä tietävät, mutta hullun suu on läheinen turmio. |
15. | Rikkaan tavara on hänen vahva kaupunkinsa, mutta vaivaisten köyhyys on heidän turmionsa. |
16. | Vanhurskaan hankkima on elämäksi, jumalattoman saalis koituu synniksi. |
17. | Kuritusta noudattava on elämän tiellä, mutta nuhteet hylkäävä eksyy. |
18. | Joka salavihaa pitää, sen huulilla on valhe, ja joka parjausta levittää, on tyhmä. |
19. | Missä on paljon sanoja, siinä ei syntiä puutu; mutta joka huulensa hillitsee, se on taitava. |
20. | Vanhurskaan kieli on valituin hopea, jumalattomien äly on tyhjän veroinen. |
21. | Vanhurskaan huulet kaitsevat monia, mutta hullut kuolevat mielettömyyteensä. |
22. | Herran siunaus rikkaaksi tekee, ei oma vaiva siihen mitään lisää. |
23. | Tyhmälle on iloksi ilkityön teko, mutta ymmärtäväiselle miehelle viisaus. |
24. | Mitä jumalaton pelkää, se häntä kohtaa; mutta mitä vanhurskaat halajavat, se annetaan. |
25. | Tuulispään käytyä ei jumalatonta enää ole, mutta vanhurskaan perustus pysyy iäti. |
26. | Mitä hapan hampaille ja savu silmille, sitä laiska lähettäjillensä. |
27. | Herran pelko elinpäiviä jatkaa, mutta jumalattomien vuodet lyhenevät. |
28. | Vanhurskasten odotus koituu iloksi, mutta jumalattomien toivo hukkuu. |
29. | Herran johdatus on nuhteettoman turva, mutta väärintekijäin turmio. |
30. | Vanhurskas ei ikinä horju, mutta jumalattomat eivät saa asua maassa. |
31. | Vanhurskaan suu kasvaa viisauden hedelmän, mutta kavala kieli hävitetään. |
32. | Vanhurskaan huulet tietävät, mikä otollista on, mutta jumalattomien suu on sulaa kavaluutta. |
← Proverbs (10/31) → |