| ← Job (34/42) → |
| 1. | Ja Elihu lausui ja sanoi: |
| 2. | "Kuulkaa, te viisaat, minun sanojani, ja kuunnelkaa minua, te tietomiehet. |
| 3. | Sillä korva koettelee sanat, ja suulaki maistaa ruuan maun. |
| 4. | Tutkikaamme, mikä oikein on, koettakaamme yhdessä ymmärtää, mikä hyvä on. |
| 5. | Sillä Job on sanonut: 'Olen oikeassa, mutta Jumala on ottanut minulta oikeuteni. |
| 6. | Vaikka minun puolellani on oikeus, pitäisi minun valhetella; kuolettava nuoli on minuun sattunut, vaikka olen rikoksesta vapaa.' |
| 7. | Kuka mies on sellainen kuin Job, joka juo jumalanpilkkaa niinkuin vettä, |
| 8. | joka yhtyy väärintekijäin seuraan ja vaeltaa jumalattomain miesten parissa? |
| 9. | Sillä hän sanoo: 'Ei hyödy mies siitä, että elää Jumalalle mieliksi'. |
| 10. | Sentähden kuulkaa minua, te ymmärtäväiset miehet: Pois se! Ei Jumalassa ole jumalattomuutta eikä Kaikkivaltiaassa vääryyttä. |
| 11. | Vaan hän kostaa ihmiselle hänen tekonsa ja maksaa miehelle hänen vaelluksensa mukaan. |
| 12. | Totisesti, Jumala ei tee väärin, Kaikkivaltias ei vääristä oikeutta. |
| 13. | Kuka on pannut hänet vallitsemaan maata, ja kuka on perustanut koko maanpiirin? |
| 14. | Jos hän ajattelisi vain itseänsä ja palauttaisi luokseen henkensä ja henkäyksensä, |
| 15. | niin kaikki liha yhdessä menehtyisi, ja ihminen tulisi tomuksi jälleen. |
| 16. | Jos sinulla on ymmärrystä, niin kuule tätä, ota korviisi sanojeni ääni. |
| 17. | Taitaisiko todella se hallita, joka vihaa oikeutta? Vai tuomitsetko sinä syylliseksi tuon Vanhurskaan, Voimallisen, |
| 18. | joka sanoo kuninkaalle: 'Sinä kelvoton', ruhtinaille: 'Sinä jumalaton', |
| 19. | joka ei pidä päämiesten puolta eikä aseta rikasta vaivaisen edelle, koska he kaikki ovat hänen kättensä tekoa? |
| 20. | Tuossa tuokiossa he kuolevat, keskellä yötä; kansat järkkyvät ja häviävät, väkevä siirretään pois käden koskematta. |
| 21. | Sillä hänen silmänsä valvovat ihmisen teitä, ja hän näkee kaikki hänen askeleensa. |
| 22. | Ei ole pimeyttä, ei pilkkopimeää, johon voisivat piiloutua väärintekijät. |
| 23. | Sillä ei tarvitse Jumalan kauan ihmistä tarkata, ennenkuin tämän on astuttava tuomiolle hänen eteensä; |
| 24. | hän musertaa voimalliset tutkimatta ja asettaa toiset heidän sijallensa. |
| 25. | Niinpä hän tuntee heidän tekonsa ja kukistaa heidät yöllä, ja he musertuvat. |
| 26. | Niinkuin jumalattomia hän kurittaa heitä julkisella paikalla, |
| 27. | koska he luopuivat hänestä eivätkä ensinkään huolineet hänen teistään, |
| 28. | vaan saattoivat vaivaisten huudon kohoamaan hänen eteensä, ja hän kuuli kurjain huudon. |
| 29. | Ja jos hän on hiljaa, kuka häntä siitä tuomitsee? Jos hän peittää kasvonsa, kuka voi häntä katsella? Niin kansaa kuin kutakin ihmistä hän valvoo, |
| 30. | ettei pääse hallitsemaan jumalaton ihminen, ei kukaan niistä, jotka ovat kansalle paulana. |
| 31. | Sillä onko tässä sanottu Jumalalle: 'Kyllä minä kärsin, en enää pahoin tee. |
| 32. | Mitä en näe, neuvo minulle; jos olen tehnyt vääryyttä, en sitä enää tee.' |
| 33. | Sinunko mielesi mukaan tulisi hänen kostaa, koska olet niin tyytymätön? Niin, sinun on tehtävä valinta eikä minun; puhu, mitä tiedät. |
| 34. | Ymmärtäväiset miehet sanovat minulle, viisas mies, joka minua kuulee, virkkaa: |
| 35. | 'Job puhuu taitamattomasti, ja hänen sanansa ovat ymmärrystä vailla. |
| 36. | Jospa Jobia koeteltaisiin ainiaan, koska hän vastaa väärintekijäin tavalla! |
| 37. | Sillä hän lisää syntiä syntiin, lyö kämmentä keskellämme ja syytää sanoja Jumalaa vastaan.'" |
| ← Job (34/42) → |