← Job (22/42) → |
1. | Teemanilainen Elifas lausui ja sanoi: |
2. | "Taitaako ihminen hyödyttää Jumalaa? Ei, vaan ainoastaan itseään hyödyttää ymmärtäväinen. |
3. | Onko Kaikkivaltiaalla etua siitä, jos olet vanhurskas, tahi voittoa siitä, jos vaellat nuhteetonna? |
4. | Jumalanpelostasiko hän sinua rankaisee ja käy kanssasi oikeutta? |
5. | Eikö pahuutesi ole suuri ja sinun pahat tekosi loppumattomat? |
6. | Sillä otithan veljiltäsi pantin syyttä ja riistit vaatteet alastomilta. |
7. | Et antanut nääntyvälle vettä juoda, ja nälkäiseltä kielsit leivän. |
8. | Kovakouraisen omaksi tuli maa, ja vain korkea-arvoinen sai siinä asua. |
9. | Lesket sinä lähetit luotasi tyhjin käsin, ja orpojen käsivarret murskattiin. |
10. | Sentähden paulat nyt sinua ympäröivät, ja äkillinen peljästys kauhistuttaa sinut- |
11. | vai etkö näe pimeyttä? -ja vesitulva peittää sinut. |
12. | Eikö Jumala ole korkea kuin taivas? Katso, kuinka korkealla on tähtien päälaki. |
13. | Ja niin sinä sanot: 'Mitäpä Jumala tietää? Voiko hän tuomita synkkäin pilvien takaa? |
14. | Pilvet ovat hänellä verhona, niin ettei hän näe; ja taivaanrannalla hän käyskentelee.' |
15. | Tahdotko seurata iänikuista polkua, jota pahantekijät vaelsivat, |
16. | ne, jotka kukistettiin ennen aikojaan ja joiden perustuksen virta huuhtoi pois, |
17. | jotka sanoivat Jumalalle: 'Poistu meistä. Mitä voisi Kaikkivaltias meille tehdä?' |
18. | Ja kuitenkin hän oli täyttänyt heidän talonsa hyvyydellä. Mutta minusta on kaukana jumalattomain neuvo. |
19. | Hurskaat näkevät sen ja iloitsevat, ja viaton pilkkaa heitä: |
20. | 'Totisesti, vastustajamme ovat hävinneet, ja mitä heistä jäi, kulutti tuli'. |
21. | Tee siis sovinto ja elä rauhassa hänen kanssaan, niin saavutat onnen. |
22. | Ota opetusta hänen suustaan ja kätke hänen sanansa sydämeesi. |
23. | Kun palajat Kaikkivaltiaan tykö, niin tulet raketuksi, jos karkoitat vääryyden majastasi kauas, |
24. | viskaat kulta-aarteesi tomuun ja Oofirin kullan joen kivien joukkoon. |
25. | Jos Kaikkivaltias tulee sinun kulta-aarteeksesi, sinun hopeaharkoiksesi, |
26. | silloin on ilosi oleva Kaikkivaltiaassa, ja sinä nostat kasvosi Jumalan puoleen. |
27. | Kun rukoilet häntä, niin hän kuulee sinua, ja sinä saat täyttää lupauksesi. |
28. | Jos mitä päätät, niin se sinulle onnistuu, ja sinun teillesi loistaa valo. |
29. | Jos tie painuu alaspäin, niin sinä sanot: 'Ylös!' ja hän auttaa nöyrtyväistä. |
30. | Hän pelastaa senkin, joka ei ole viaton; sinun kättesi puhtauden tähden hän pelastuu." |
← Job (22/42) → |