Psalms (22/150)

← Psalms (22/150) →

Veisuunjohtajalle; veisataan kuin: "Aamuruskon peura"; Daavidin virsi. (H22:2) Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit? Miksi olet kaukana, et auta minua, et kuule valitukseni sanoja?

(H22:3) Jumalani, minä huudan päivällä, mutta sinä et vastaa, ja yöllä, enkä voi vaieta.

(H22:4) Ja kuitenkin sinä olet Pyhä, jonka istuin on Israelin kiitosvirtten keskellä.

(H22:5) Meidän isämme luottivat sinuun, he luottivat, ja sinä pelastit heidät.

(H22:6) He huusivat sinua ja pelastuivat; he luottivat sinuun eivätkä tulleet häpeään.

(H22:7) Mutta minä olen mato enkä ihminen, ihmisten pilkka ja kansan hylky.

(H22:8) Kaikki, jotka minut näkevät, pilkkaavat minua, levittelevät suutansa, nyökyttävät ilkkuen päätään:

(H22:9) "Jätä asiasi Herran haltuun. Hän vapahtakoon hänet, hän pelastakoon hänet, koska on häneen mielistynyt."

(H22:10) Sinähän vedit minut äitini kohdusta, sinä annoit minun olla turvassa äitini rinnoilla;

10.

(H22:11) sinun huomaasi minä olen jätetty syntymästäni saakka, sinä olet minun Jumalani hamasta äitini kohdusta.

11.

(H22:12) Älä ole minusta kaukana, sillä ahdistus on läsnä, eikä auttajaa ole.

12.

(H22:13) Minua saartavat väkevät sonnit, Baasanin härät piirittävät minut,

13.

(H22:14) avaavat kitansa minua vastaan, niinkuin raatelevat, kiljuvat leijonat.

14.

(H22:15) Niinkuin vesi minä olen maahan vuodatettu; kaikki minun luuni ovat irti toisistansa; minun sydämeni on niinkuin vaha, se on sulanut minun rinnassani.

15.

(H22:16) Minun voimani on kuivettunut kuin saviastian siru, ja kieleni tarttuu suuni lakeen, ja sinä lasket minut alas kuoleman tomuun.

16.

(H22:17) Sillä koirat minua piirittävät, pahain parvi saartaa minut, minun käteni ja jalkani, niinkuin jalopeurat.

17.

(H22:18) Minä voin lukea kaikki luuni; he katselevat minua ilkkuen;

18.

(H22:19) he jakavat keskenänsä minun vaatteeni ja heittävät minun puvustani arpaa.

19.

(H22:20) Mutta sinä, Herra, älä ole kaukana, sinä, minun väkevyyteni, riennä avukseni.

20.

(H22:21) Vapahda minun sieluni miekasta, minun ainokaiseni koirain kynsistä.

21.

(H22:22) Pelasta minut jalopeuran kidasta, villihärkäin sarvista-vastaa minulle.

22.

(H22:23) Minä julistan sinun nimeäsi veljilleni, ylistän sinua seurakunnan keskellä.

23.

(H22:24) Te, jotka pelkäätte Herraa, ylistäkää häntä. Kunnioittakaa häntä, kaikki Jaakobin siemen, kaikki Israelin siemen, peljätkää häntä.

24.

(H22:25) Sillä hän ei halveksi kurjan kärsimystä, ei katso sitä ylen, eikä kätke häneltä kasvojansa, vaan kuulee hänen avuksihuutonsa.

25.

(H22:26) Sinusta on minun ylistyslauluni suuressa seurakunnassa; minä täytän lupaukseni häntä pelkääväisten edessä.

26.

(H22:27) Nöyrät saavat syödä ja tulevat ravituiksi; ne, jotka etsivät Herraa, ylistävät häntä. Teidän sydämenne on elävä iankaikkisesti.

27.

(H22:28) Kaikki maan ääret muistavat tämän ja palajavat Herran tykö; kaikki pakanain sukukunnat kumartavat häntä;

28.

(H22:29) sillä Herran on kuninkuus, ja hän on hallitseva pakanoita.

29.

(H22:30) Kaikki maan mahtavat syövät ja kumartavat; hänen edessään polvistuvat kaikki, jotka mullan alle astuvat eivätkä voi elossa pysyä.

30.

(H22:31) Jälkeentulevaiset palvelevat häntä, tuleville polville kerrotaan Herrasta.

31.

(H22:32) He tulevat ja julistavat vastedes syntyvälle kansalle hänen vanhurskauttaan, että hän on tämän tehnyt.

← Psalms (22/150) →