←  Proverbs (18/31)  →
1. Eriseurainen noudattaa omia pyyteitään; kaikin neuvoin hän riitaa haastaa.
2. Tyhmän halu ei ole ymmärrykseen, vaan tuomaan julki oma mielensä.
3. Kunne jumalaton tulee, tulee ylenkatsekin, ja häpeällisen menon mukana häväistys.
4. Syviä vesiä ovat sanat miehen suusta, ovat virtaava puro ja viisauden lähde.
5. Ei ole hyvä pitää syyllisen puolta ja vääräksi vääntää syyttömän asiaa oikeudessa.
6. Tyhmän huulet tuovat mukanaan riidan, ja hänen suunsa kutsuu lyöntejä.
7. Oma suu on tyhmälle turmioksi ja omat huulet ansaksi hänelle itselleen.
8. Panettelijan puheet ovat kuin herkkupalat ja painuvat sisusten kammioihin asti.
9. Joka on veltto toimessansa, se on jo tuhontekijän veli.
10. Herran nimi on vahva torni; hurskas juoksee sinne ja saa turvan.
11. Rikkaan tavara on hänen vahva kaupunkinsa, ja korkean muurin kaltainen hänen kuvitteluissaan.
12. Kukistumisen edellä miehen sydän ylpistyy, mutta kunnian edellä käy nöyryys.
13. Jos kuka vastaa, ennenkuin on kuullut, on se hulluutta ja koituu hänelle häpeäksi.
14. Miehekäs mieli pitää sairaankin pystyssä, mutta kuka voi kantaa murtunutta mieltä?
15. Tietoa hankkii ymmärtäväisen sydän, tietoa etsii viisasten korva.
16. Lahja avartaa alat ihmiselle ja vie hänet isoisten pariin.
17. Käräjissä on kukin ensiksi oikeassa, mutta sitten tulee hänen riitapuolensa ja ottaa hänestä selvän.
18. Arpa riidat asettaa ja ratkaisee väkevien välit.
19. Petetty veli on vaikeampi voittaa kuin vahva kaupunki, ja riidat ovat kuin linnan salvat.
20. Suunsa hedelmästä saa mies vatsansa kylläiseksi, saa kyllikseen huultensa satoa.
21. Kielellä on vallassansa kuolema ja elämä; jotka sitä rakastavat, saavat syödä sen hedelmää.
22. Joka vaimon löysi, se onnen löysi, sai Herralta mielisuosion.
23. Köyhä puhuu pyydellen, mutta rikas vastaa tylysti.
24. Häviökseen mies on monien ystävä, mutta on myös ystäviä, veljiäkin uskollisempia.
←  Proverbs (18/31)  →